Tarinatuvat

Tarinatupien tarkoituksena on elvyttää sosiaalisen ja kulttuurisen kohtaamisen vanhinta muotoa eli suullista tarinaperinnettä. Kyse ei ole vain elvyttämisestä vaan myös uusien, nyky-yhteiskuntaa ja siinä elämistä kuvaavien tarinoiden luomisesta sekä myös digiajan mahdollisuuksien hyödyntämisestä tarinoiden jakamisessa. 

Tarinatupien pajatyöskentelyn aikana mahdollistuu ikäpolvien kohtaaminen ja yhteisten merkitysten luominen oppimisen ja kehittymisen tueksi. Hiljaista tietoa menneestä ja nykyisyydestä tuodaan kuuluviin, jäsennetään ja prosessoidaan esitettävään muotoon yhdessä toimien.

Merkityksellisen oppimisen ja yhteisöllisen toiminnan edistäminen tapahtuu paikalliskulttuuria tukien ja yhdessä tekemisen työskentelytapaa kehittäen. Yhteisöllisiä tuotoksia harjoitellaan digitarinoiden avulla, kun tarinankerronnan taitoja kehitetään perinteisiä ja moderneja tekniikkoja hyödyntäen. Apuna käytetään esimerkiksi kameraa, valokuvia tai muita luovia esittämisen keinoja. Kehitettyjä tarinoita esitellään verkoston toimijoiden tiloissa ja valtakunnallisesti internetin välityksellä. 

Kokemuksia toteutuneista tarinatuvista

1. Sodankylän tarinatupa - Sompion kirjasto

 

Sodankylän tarinatupien suunnittelu lähti liikkeelle tupien kohderyhmän ja teeman kartoittamisella. Teemaksi Sodankylän kirkonkylän osalta valikoitui paikallishistoria, konkreettisesti rajattiin alueeksi kirkonkylän pääkadun, Jäämeren tien vaiheet. Tarinatupien lähtökohdaksi ja virikemateriaaliksi muodostui Sodankylässä toimineen valokuvaaja Urpo Valvion kuva-arkisto, joka kertoo kirkonkylän vaiheista 1950 - 1970 -luvuilla. Kuva-arkiston on digitoinut Seita-säätiön Mediapaja, joka antoi kuvat pajojen käyttöön. Seita-säätiö on myös julkaissut kuvia perustamallaan Sodankylän historiaa -facebook ryhmässä.

TARINOITA JÄÄMERENTIELTÄ -tarinatuvan runko

Urpo Valvion kuvat

- tiedon, muistojen ja tarinoiden jakaminen laajemmin

- kuvat tarinoiden lähtökohtana (sovellettua digitarinaa)

Kuvaesityksen katsominen (2-3 krt) sekä työskentely ryhmissä

- ensimmäinen kerta: keskustelu kuvien katsomisen jälkeen

- toinen kerta: mikä tarina nousee mieleen? kuvat voi myös pysäyttää sopivassa kohdin

- kolmas vaihe: parityöskentelyä, apuna kuvista myös printit. (30 min)

- yhteistä pohdintaa: miten tarinoita voisi tallennetaan? kirjoitettu teksti? tarinoiden nauhoitus?

Yhteistä ideointia:

- miten yhdistää kuvia, tarinoita?

- mihin tarinoita käytettäisiin? missä esitettäisiin?

- yhteistä pohdintaa: miten tarinoita voisi tallennetaan? kirjoitettu teksti? tarinoiden nauhoitus?

- keitä mukaan seuraaviin tapaamisiin? jatkosta sopiminen

   

2. Posion YHTEYS-tuvat - Posion kirjasto

Posiolla tarinatuvat vietiin kirjaston toimesta kyliin ja ihmisten elinympäristön pariin. Tilaisuuksia oli kaksi ja ennakkoon niitä mainostettiin ilmoituksella ja niistä kirjoitettiin kahden artikkelin yhteydessä paikallislehdessä. Myös esitteitä jaettiin kylissä ja levitettiin ilmoitustauluille.

YHTEYS-tupien tarkoituksena oli tuottaa kerrontaa elämästä ja arjesta. Yhdessä pohdittiin digitarinoiden mahdollisuutta sukupolvien välisessä viestinnässä. Miten vaarin tarinoita voi välittää lapsenlapselle etelään? Tausta-ajatukseksi kiteytyi; menneisyyden käsittely kerronnan keinoin auttaa ymmärtämään nykyisyyttä, mutta samalla sen avulla on mahdollisuus välittää tietoa eteenpäin.

Tilaisuudet toteutettiin lähes yhteneväisellä kaavalla. Hyväksi keinoksi havaittiin paperille ideoiden ja yksittäisten asioiden kirjoittaminen, koska niihin oli helpompi palata yhdessä kerrontaa luodessa. Tulevaisuudessa suullisen kerronnan kynnyksen madaltamiseksi saimme idean kokeilla selkeämmin ryhmätyönä yhteisen kertomuksen luomista. Nyt kokeilimme välillä yhteistyötä, pienryhmiä ja yhteistä ideointia, mutta pääpaino oli reilun kymmenen hengen ryhmän yhteistyössä.


Posion YHTEYS-tupien runko:

• Mikä on tarina? – Menneessä, visiona myös tulevasta ajasta

• Tarinan rakenne – Alku - väli - loppu

• Kuvien avulla ideointia ja käsikirjoitus omalle tarinalle

• Tarinan julkiluku ja palautekeskustelu

• Digitarina ja tarinan tallentaminen – Mitä mahdollisuuksia on? Tarinan tallentamisen, äänen ja kuvan yhdistämisen kokeilua

• Mihin tarinoita tarvitaan? – Miten nyt, entä tulevaisuudessa?

 

3. Rovaniemen digitarinapaja nuorille - Rovaniemen kaupunginkirjasto

 

Osallistujia kutsuessaan Rovaniemellä kaupunginkirjasto hyödynsi olemassa olevia yhteistyöverkostojaan paikallisten koulujen äidinkielen opettajiin. Heidän kauttaan saavutettiin iso osa Rovaniemen lukiolaisista. Paikallislehdessä uutisoitiin tilaisuudesta ajankohtaista osiossa ja esitteitä tilaisuuksista jaettiin yliopiston, ammattikorkean ja ammattioppilaitoksen tiloihin.

Digitarinapajan tarkoituksena oli tuottaa kokemuksia siitä, kuinka jokaisen arkiset ajatukset, ilot ja surut ovat kertomisen arvoisia. Samalla pohdittiin yhdessä miten nuoret voivat olla aktiivisia kansalaisvaikuttajia esimerkiksi hyödyntämällä helposti saatavilla olevaa tekniikkaa. Nykyisin lähes kaikilta löytyy puhelimesta kamera ja sanelin ja videoiden tekemiseen on olemassa ilmaisia ohjelmia. Osallistujat tutustuivat Medioksen digitarinaoppaaseen.

Illan aikana tuotettiin kolme digitarinaa. Osallistujille ja järjestäjille jäi innostus toteuttaa tilaisuus uudelleen ja vielä paremmalla ajalla. Nyt toteutunut paja oli juuri ennen lukiolaisten koeviikkoa.